Lossi

Kannella kantaa, pinnalla pitää, edestakaisin, saman uoman poikki.

Julkaistu 12, elokuu 2015

Kannella kantaa,
pinnalla pitää,
edestakaisin,
saman uoman poikki.

Tyynet ja myrskyt,
päivästä toiseen,
vuosi vuoden jälkeen.

Kuormana oma paino
ja kyytiläisjoukot.
Molemmilla rannoilla
jono odottamassa.

Yli ikuisen virran.

Pinnan alla kaapelit,
näkymättömissä,
rannasta rantaan.

Niiden vankina,
niiden varassa.

Tämä runo syntyi, kun eräs ystävä vastasi kysymykseeni,
mikä ilmiö hän olisi liikenteessä, kokevansa olevansa lossi, joka kannattelee muita.
Ulla